Nyt on kriisin paikka. Rakas poikamme Miklo on kadonnut. Miklo on karannut kotoa auki olleesta ikkunasta. Ikkunassa oli kuitenkin eräänlainen lukko tai siis stoppari, joten on ihme miten Miklo on päässyt karkaamaan. Toivottavasti hän palaa kotiin ehjänä piakkoin. Taitaa olla niin että ulkokissa on aina ulkokissa, joten jos Miklo palaa, luulenpa että meidän on annettava hänet Lautiosaareen.

Sitten vähän iloisempiin aiheisiin. Ensi viikonloppuna minulle ja avokilleni on luvassa ohjelmaa. Ohjelmaa on vähän liikaakin, sillä meillä on täysi työ miettiä miten organisoimme kaiken meille sopivaksi. Lauantaina olisi luultavasti S:llä ottelu, jos vain vastustaja varmistuu. Sunnuntaina onkin sitten vappu, jolloin meidän on kutsuttu juhlimaan Liminkaan. Lauantai sotkee suunnitelmat pahasti, varsinkin jos S:llä on ottelu silloin. Toivottavasti kuitenkin asiat järjestyvät parhain päin.